Pyhän Nikolaoksen kirkko

Yleistä tietoa

Vaasan ortodoksinen seurakunta +
Vasa ortodoxa församling +
Vaasa orthodox parish +

Historia

Vaasan Pyhän Nikolaoksen kirkko ja sen vaiheet

Rauhanteon jälkeen vuonna 1809 venäläisiä rykmenttejä sijoitettiin suurimpiin kaupunkeihin, myös Vaasaan. Venäläisiä joukkoja seurasivat marketentit eli henkilöt, jotka toimittivat upseereille ja sotilaille elintarvikkeita. Sotajoukkoja seurasivat myös siviilit kauppiaat, jotka asettuivat asumaan kaupunkeihimme. Ensimmäisiä venäläisiä kauppiaita Vaasassa olivat Ivan Lisitzin, Antimej Semenoff, Mihail Gratschoff sekä Wasili ja Georg Smirnoff. Erityisesti Ivan Lisitzin toimi tarmokkaasti ja merkityksellisesti seurakuntaa perustettaessa ja hankittaessa kirkkorakennusta Vaasaan. Vuosina 1813 ja 1822 tehtiin kaksi epäonnistunutta yritystä saada kaupunkiin ortodoksinen kirkko. Vaasaan määrättiin kuitenkin pappi niin sotilasjoukoille kuin siviileille. Ns. Alkulan talo Vanhassa Vaasassa toimi sotilaskirkkona.

Vuonna 1845 oli ortodoksien lukumäärä kasvanut huomattavasti. Kauppias Ivan Lisitzin anoi jo kolmatta kertaa saada kirkko ”Aina muistettavan Hallitsija Nikolai Paulovitschin (Nikolai I) ikuiseksi kunniaksi ja muistoksi olen tänä juhlapäivänä (P:Nikolaoksen päivänä 6. joulukuuta) omista varoistani lahjoittanut 10 000 ruplaa maksumääräyksenä kreikkalaiskatolisen kirkon rakentamiseksi Waasan Kaupunkiin. Ehdotan kunnioitettavalle Hallitsijallemme, että kirkko vihittäisiin Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän nimeen ja rakennettaisiin kummulle, jota nimitetään Korsholmaksi, mihin ensimmäiset kristityt pystyttivät pyhän ristin pelastukseksi ja suojaksi pakanoita vastaan”.

Kauppias Lisitzin ei saanut nähdä kirkon rakentamista kaupunkiin, sillä hän kuoli 21.6.1847 63 vuoden ikäisenä. Hänen haudalleen ortodoksiselle hautausmaalle on rakennettu pieni kappeli.

Kirkon rakentamispäätös tuli tsaarilta tammikuussa 1849. Onneksi rakennustöitä ei oitis aloitettu, sillä kaupunki paloi elokuussa 1852. Kaupungin siirtämisen seurauksena kirkon rakentaminen tuli uuteen vaiheeseen. Lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg laati kaupungin asemakaavasuunnitelman, jonka mukaan kirkko rakennettaan Aleksanterin torille (nyk. Kasarmintori), kaupungin korkeimmalle kohdalle.
Toukokuussa 1861 kirkon perusta oli kaivettu. Vaasan kuvernöörin pyynnöstä määrättiin Vanhan Vaasan venäläisen pataljoonan isä Ioann Lektorov suorittamaan peruskiven laskemisen. Isä Ioann vihki peruskiven kirkon alttaria varten, mutta huomautti, että alttari oli väärässä paikassa. Alttarin olisi pitänyt olla suunnassa itä eikä kaakko. Koko kirkon perusta oli väärin kaivettu. Seurauksena oli uuden perustan rakentaminen
Kuvernöörin käskystä Setterberg suoritti kirkon ”hyväksymistarkastuksen” marraskuussa 1862 ja hän hyväksyi työn. Kirkko oli rakennettu.

Pääasiallisesti kirkon sisustus ja esineet ovat kauppias Lisizinin lahjoituksia sekä Pietarista hankittuja kirkkoesineitä. Kirkon ikonostaasi on rakennettu Pietarin taideakatemian professori G. Solnzevin piirustusten mukaan.
Kirkon vanhin esine on Kristuksen hautausikoni, joka on makuuasennossa runsain ornamentein jakirjoituksein varustetun puukirstun päällä. Hautausikoni on aikanaan kuulunut ortodoksiselle kirkolle Ahvenanmaalla.
Hopeoitu kattokruunu alttarin yläpuolella ostettiin vuonna 1892 isä Ivan Sergejevin lahjoittamilla varoilla. Kirkkosalissa oleva kattokruunu on lahja Valamon luostarista viimeisten sotiemme jälkeen.
Ikonit lasikaapeissa kummallakin puolella ikonostaasia ovat molemmat 1800-luvun loppupuolelta. Vasemmassa oleva taiteellisesti veistetyssä tummassa puukaapissä esittää pyhää Serafim Sarovilaista. Ikonin ja kaapin lahjoitti rakennusmestari J. E. Silovin vuonna 1914. Kauniissa kullatussa lattiakaapissa oleva ikoni oikealla esittää pyhää Nikolaosta. Ikoni on lahja 9. venäläisen tarkka-ampujapataljoonan komentajalta, eversti Arkadij W. Masarakijlta ja hänen upseerikunnalta vuonna 1914.
Suurikokoiset kehystetyt maalaukset, joita on neljä kappaletta kirkkosalin seinillä kuvaavat venäläisiä metropoliittoja, aina pareittain kussakin taulussa. Maalaukset ovat todennäköisesti 1800-luvun puolivälistä. Kirkko sai ne lahjaksi Valamon luostarilta ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Vaasan ortodoksisen seurakunnan perustamisvuotena voitaneen pitää vuotta 1862. Kirkko valmistui tämän vuoden lopulla ja isä Ioann Tihomirov nimitettiin seurakunnan kirkkoherraksi. Saman vuoden lokakuussa tsaari Aleksanteri II myönsi määrärahat papin ja kirkonpalvelijoiden palkkaamiseen. Vastaperustettu seurakunta oli pieni, yhteensä 88 henkeä, joista 62 asui Vaasassa. Muut 26 jäsentä asuivat hajallaan toisella paikkakunnilla Pohjanmaalla.
Senaikaisen seurakunnan alue ulottui pohjoisessa Tornioon ja etelässä Turkuun asti. Papin velvollisuuksiin kuului käydä seurakuntansa jäsenten luona 2-3 kertaa vuoden ja oli täten useimmiten matkoilla.
Kirkko vihittiin käyttöön 21.9.1866 ja kuten kauppias Lisitzin oli toivonut – pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän nimeen.

Vasta niin myöhään kuin 1950-luvulla seurakunta sai pappilan ja kirkkoherranviraston. Seurakunta osti tontin Koulukatu 45:stä 10.000.000 markalla (ennen rahanarvon muutosta 1962). Kauppaan sisältyi kaksi rakennusta. Suurempaan taloon sijoitettiin kirkkoherranvirasto sekä papistolle että muutamalle seurakuntalaisten perheelle järjestettiin asunnot.
Vanhat rakennukset rapistuivat eivätkä seurakunnan varat riittäneet niiden korjaamiseen. Seurakunnan arvokas tontti myytiin 10.10.1980 rakennusliike K.E. Nyman Oy:lle. Kauppakirjan mukaan rakennusliike luovuttaa seurakunnan omistukseen neljä osakehuoneistoa ja autotallin. Lisäksi rakennusliike rakentaa seurakunnalle kansliatilat ja seurakuntasalin. Metropoliitta Leo suoritti seurakuntatalon peruskiven muuraamisen 27.11.1981. Seuraavana vuonna se vihittiin käyttöönsä.

Nyt seurakunta on osana Oulun hiippakuntaa ja käsittää entisen Vaasan läänin alueen. Seurakunnan väkiluku on vuoden 2008 1008 henkeä.

(Lähde: Petander, C-B. J., Vaasan ortodoksisen kirkon lyhyt historiikki. Vaasa 1982).