Raision koirakoulu

Yleistä tietoa

Olen Outi Vormisto ja rakastan touhuta koirien kanssa niin kouluttaen, treenaten kuin kisatenkin.

Agility löysi sydämeni vuonna 2002, jolloin harrastuskaverinani oli naapurin silkkiterrieri. Kouluttamisen pariin päädyin jo vuonna 2004 ja 2006 oma haaveeni toteutui ja sain oman bordercollien Tinjan. Tinjan kanssa harrastettiin agilitya tavoitteellisesti SM-kisoja myöten (paras sijoitus SM-25) - jopa MM-karsinnat tuli käytyä kerran - ja Tinjasta tuli agilityvalio. Siinä samalla koulutin säännöllisesti ja kouluttauduin myös itse 10 vuoden ajan. Agilityn jouduin lopettamaan, kun Tinjalta löytyi spondyloosi ja vastaavasti nuoremmalta koiraltamme Jetalta D-lonkat, joten minulla ei ollut enää kotona agility-koiraa. Piti siis löytää toinen laji. Tokoa olimme Tinjan kanssa tehneet (vanhoilla säännöillä) TK1:n verran, muttei se oikein kolahtanut kummallekaan täysin. Sitten löytyi rally-toko. Alku meni nauraen, mutta kisavietti nosti päätään, joten opiskelin kyltit ja säännöt ja lähdin lajin virallistuttua kisaamaan. Tinja oli lajista innoissaan, kun siinä ohjaaja sai puhua ja kannustaa (kun ei kerran menty lujaa yli esteiden niin kuin agilityssa). Rally-toko vei mukanaan ja Tinja sai RTK4-koulutustunnuksen. Siinä sivussa kulki perheemme toinen bordercollie Jetta, joka kuin varkain oppi myös ja kisaaminen alkoi hänen kanssaan tuottaen lopulta RTK3-koulutustunnuksen. Tinjan kanssa oli tavoitteena rally-tokovalion titteli, mutta valitettavasti se ei toteudu, koska katkenneen ristisiteen leikkauksen jälkioireena tuli voimakkaasti edennyt nivelrikko, joka vaatii säännöllisen lääkityksen. Jetta puolestaan on vasta korkkaamassa MES-luokkaa vielä tänä vuonna, jos kisapaikka löytyy.

Rally-tokoa ajauduin kouluttamaan kuin vahingossa ja huomasin, että kouluttaminen on edelleen minulla veressä. Olen nyt kouluttanut säännöllisesti rally-tokoa muutaman vuoden. Parasta kouluttamisessa on nähdä koirakossa se riemu, kun oivallus tapahtuu ja opitut asiat alkavat toimia. Koulutan mielellään kisalähtöisesti, mutta se ei tarkoita, että kaikkien tarvitsisi koskaan kisata. Mielestäni on parempi kouluttaa suoraan kisalähtöisesti, koska jos mieli muuttuu ja haluaakin kisata, niin on valmiina myös sen puolen tiedot hallussa.

Vaikka rally-toko on rakas laji (ja koulutuksieni pääpaino on siinä), niin agility on aina ollut taustalla ja muiden videoita katsoessani haaveilen vielä joskus pääseväni myös agility-kentille. Arkitottelevaisuus puolestaan on näiden kummankin lajin pohja, joten se kulkee mukana kuin luonnostaan. Arkitottelevaisuuteen toki voi tulla myös ilman, että jatkaa näihin kumpaankaan lajiin, jos haluaa vain parantaa yhteistä arkea koiransa kanssa.

Haluan kouluttautua lisää ja siksi käyn aina tilaisuuden tullen kursseilla oppimassa. Arkitottelevaisuus- ja rally-tokokoulutusohjaaja-opinnot on käyty ja seuraavaksi on vuorossa agilitykoulutusohjaajakortin päivittäminen.